Nettovarallisuus – näin se lasketaan ja miksi sillä on merkitystä osingonjaossa

Nettovarallisuus on yrityksen taloudellisen tilanteen keskeinen mittari, joka kertoo, kuinka paljon varallisuutta jää velkojen jälkeen. Sen seuraaminen auttaa hahmottamaan yrityksen vakavaraisuutta, taloudellista liikkumavaraa ja päätöksenteon perustaa. 

Kun osakeyhtiön omistajat miettivät, kuinka paljon osinkoa voidaan jakaa, nettovarallisuus tulee vastaan viimeistään ensimmäistä tilinpäätöstä tehtäessä.

Nettovarallisuuden käsite on tietyin poikkeuksin lopulta yksinkertainen: varat miinus velat.

Kuvitellaan esimerkiksi, että yrityksellä on seuraavat varat ja velat:

Varat:

• Kiinteistöt 600 000 €
• Koneet ja laitteet 150 000 €
• Rahavarat ja sijoitukset 80 000 €
  Yhteensä 830 000 €

Velat:

• Pankkilaina 250 000 €
• Ostovelat 60 000 €
  Yhteensä 310 000 €

Nettovarallisuus: Varat – Velat = 830 000 € – 310 000 € = 520 000 €

Kyse on siis varsin suoraviivaisesta laskennasta.

Mitä nettovarallisuuteen ei lasketa?

Vaikka nettovarallisuus lasketaan yksinkertaisesti varojen ja velkojen erotuksena, verotuksessa kaikki tase-erät eivät automaattisesti kasvata nettovarallisuutta.

Käytännössä nettovarallisuuden ulkopuolelle jää esimerkiksi:

• osakkaalta olevat saamiset (osakaslainat)
• liiketoimintaan kuulumaton omaisuus, jota ei käytetä elinkeinotoiminnassa
• tietyt aineettomat erät, kuten liikearvo
• yrittäjän henkilökohtaiset varat, esim. pankkitilin varat

Käytännön nyrkkisääntönä voidaan todeta, että nettovarallisuuteen lasketaan vain liiketoimintaan aidosti kuuluva varallisuus.

Nettovarallisuus osakeyhtiössä ja toiminimessä

Nettovarallisuus kuvaa yrityksen taloudellista asemaa kokonaisuutena. Se sisältää kaiken liiketoimintaan kuuluvan omaisuuden (esim. kiinteistöt, sijoitukset, varaston) sekä kaikki vastaavat velat.

Osakeyhtiön osalta verottajalla on tarkat säännöt siitä, mitä nettovarallisuuteen lasketaan mukaan.

Elinkeinonharjoittajan (toiminimen) kohdalla nettovarallisuus määritellään eri tavoin. Keskeinen huomio on, että yrittäjän henkilökohtaisia pankkitilejä ei lueta elinkeinotoiminnan varoihin.

Miksi nettovarallisuutta kannattaa kasvattaa?

Liiketoiminnan perusajatus on kasvattaa varallisuutta pitkällä aikavälillä. Nettovarallisuuden kasvu kertoo siitä, että yrityksen taloudellinen asema vahvistuu.

Vakavaraisella yrityksellä on paremmat lähtökohdat:

• neuvotella rahoituksesta
• rakentaa luottamusta yhteistyökumppaneiden kanssa
• selviytyä heikommista taloussuhdanteista

Käytännössä vahva tase tuo yritykselle liikkumavaraa ja uskottavuutta.

Nettovarallisuus ja huojennetut osingot

Huojennettua osinkoa voivat saada vain listaamattoman osakeyhtiön osakkaat. Huojennetun osingon määrä riippuu yhtiön nettovarallisuudesta ja osakkeen matemaattisesta arvosta.

Esimerkki:

• Nettovarallisuus: 520 000 €
• Ulkona olevien osakkeiden määrä: 10 000 kpl
• Osakkeen matemaattinen arvo = 520 000 € ÷ 10 000 = 52 €

Huojennettu osinko:

• Enintään 8 % osakkeen matemaattisesta arvosta = 52 € × 8 % = 4,16 € / osake
• Kokonaisosinko: 4,16 € × 10 000 osaketta = 41 600 €

Verotusosuudet:

• 25 % verotetaan pääomatulona → 10 400 €
• 75 % verovapaata → 31 200 €

Jos pääomatulo-osinko ylittää 150 000 € henkilöä kohden:

• 85 % veronalaista pääomatuloa
• 15 % verotonta

Huom: 150 000 € raja on henkilökohtainen, ei yhtiökohtainen. Useammasta yhtiöstä saadut osingot lasketaan yhteen.

Yhteenveto

Nettovarallisuus vaikuttaa suoraan:

• yrityksen vakavaraisuuteen
• rahoitusmahdollisuuksiin
• osakkaan verotukseen

Siksi yhtiön varallisuutta kannattaa kasvattaa suunnitelmallisesti ja pitkäjänteisesti.

Fiscalialta saat asiantuntevaa ohjausta talouden suunnitteluun: kasvata nettovarallisuutta ja löydä yrityksellesi paras yhdistelmä palkkaa ja osinkoa. Teemme taloushallinnosta selkeää ja vaivatonta, jotta voit keskittyä liiketoimintasi kehittämiseen.